Suomi tähtää tekoälyn kärkimaaksi (Yle Areena). Maailman tunnetuimman teinikoodarin mukaan tekoälyä ei kannata pelätä, sillä se auttaa tekemään arkiset asiat nopeammin ja paremmin (Yle). Tekoäly oppi itsekseen go-pelin mestariksi (Yle.fi).Tekoäly alkaa takoa rahaa sijoittajille (Yle.fi)
Tänä syksynä tekoälystä puhutaan ja kirjoitetaan paljon: joskus se auttaa ihmistä arjessa, joskus se on uhka työntekijöille. Kaikkien mielestä tekoäly kuitenkin on jo kaikkialla automaation myötä ja tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Miten me olemme koulussa valmistautuneet tähän?
Opetus- ja kulttuuriministöriö älystratergia (OKM-KIDE) tuntuu tekoälyuutisiin verrattuna puuhastelulta. Älystrategia yrittää ohjata digitaalisen kehityksen ja kestävän ekologisen kehityksen avulla nykyistä tietoyhteiskuntaa kohti tulevaisuutta, josta on vain aavistus. Emme tiedä, miten ja miten nopeasti tekoäly tulee todella mullistamaan yhteiskuntaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivulla tekoälyaika.fi ( Tekoälyaika) mainostetaan, että tekoäly on uusi sähkö. Tekoäly tai toisin sanottuna oppivat tietojärjestelmät tuovat muutoksen työmarkkinoille ja huippuosaajien puutteen, mutta Lintilän mukaan myös jatkuvan koulutuksen tarpeen kansalaisille, jotta tekoälytyökaluja osataan käyttää.(YleAreena
Uuden opetussuunnitelman mukaan ”Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista” (OPS14). Kouluissa opettajat ja oppilaat joutuvat kuitenkin miettimään käytännön digitaalisia ratkaisuja tai sähköisen oppimisen tasa-arvoisuutta. Ylen uutiset pohti jo 22.4.2015 koulun digitalisoitumista ja sen tuomaa epätasa-arvoa, koska kaikilla ei ole varaa kalliisiin latteisiin tai hyviin nettiyhteyksiin.
Koulutussuunnitelmat tehdään tulevaisuuttta varten, mutta pysymmekö me ihmiset perässä? Tekoäly oppii kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Opimmeko me?
DigiKehittäjäopettaja 