Maaliskuun 17. päivänä Helsingin Sanomat otsikoi näyttävästi ’Opettajilla kelvottomat taidot tietotekniikassa’. Turun yliopistossa on valmistumassa laaja hanke, jossa kartoitetaan opettajien ja 12–22 -vuotiaiden tietotekniikan osaamista. Tutkimuksessa on paljastunut, että opettajien taidot ovat heikot kaikilla tietotekniikan osa-alueilla, tekstinkäsittelystä lähtien. Moni muu ammattiryhmä päihittää opettajien osaamisen – esimerkkinä mainitaan kuntien toimistotyöntekijät (lehti olettaa heidän olevan vanhempia naisia). Artikkelin mukaan nuoret opettajat osaavat enemmän kuin vanhat, ja miehet (nuoret?) jopa kouluttautuvat vapaa-ajallaan. Oppilaista tytöillä on heikommat taidot kuin pojilla, jotka saavat oppinsa viihdekäytöstä.
Artikkeli on asiansa puolesta linjassa Adoben jo parisen vuotta sitten teettämän pohjoismaisen tutkimuksen kanssa. Tutkimuksessa haettiin vastausta digitaalisen mediateknologian hyödyntämiseen opetuksessa. Tämän Kauppalehden siteeraaman tutkimuksen tulokset ovat karua luettavaa: lähes 90 % opettajista ilmoitti, ettei heillä ole tarvittavia taitoja. Ruotsissa 36 %, Tanskassa 22 % ja Norjassa 20 % vastaajista. Samaisessa tutkimuksessa 93 % ilmoitti haluavansa hyödyntää digitaalista tekniikkaa, jos vain saisi siihen koulutusta ja tukea. Opettajat valittivat puuttuvia tai vanhentuneita laitteita, paikan puuttumista opetussuunnitelmasta ja puutteellisia tietotekniikan opetustaitojaan.
Siispä tekemistä riittää! Uutta Opsia onkin syytä odottaa hartaasti, jotta näistä ”huippulukemista” päästään muiden pohjoismaiden tasolle.
DigiKehittäjäopettaja 
Olen itse koko tutkijan työni aikana ollut tekemisissä näiden opettajan digitaitojen kanssa. Yksi ongelma on tietysti se, että taitoja on koko ajan päivitettävä. Jos 10 vuotta sitten on oppinut jotain, se ei enää välttämättä ole oikeata osaamista. Toinen aika tärkeä asia on se, että opejen osaaminen ei ole heterogeenistä. On todella osaavia ja taitavia opeja ja sitten ei. Sitä ongelmaa ei ole osattu ratkaista.
TykkääLiked by 1 henkilö