Verkkoaineistot opetuksessa

Osallistuin 12.-13. kesäkuuta Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus –kesäpäiville (lisätietoa teemasta Pekka Peuran blogista). Koulutukseen osallistui yli sata opettajaa ympäri Suomen ja sain kahden päivän aikana paitsi pohtia omaa opetusta niin myös kuulla mielenkiintoisia esityksiä kansainvälisestä eTwinningistä ja opiskelua tukevasta itsearvioinnista digiteknologian opetuskäyttöön.

Tässä kirjoituksessa esittelen ja pohdin Sisko Minkkisen esitystä kesäpäivillä. Minkkinen Jyväskylän yliopistosta esitteli pro gradu –tutkimustaan ”Online materials in language teaching” (2017). Esitys oli kattava kuvaus verkkoaineistojen käytöstä, hyödyistä ja haitoista opetuksessa. Mielestäni tutkimuksen tulokset ovat suurimmaksi osaksi yleistettävissä aineeseen kuin aineeseen.

Minkkinen aloitti esityksensä esittelemällä syitä verkkoaineistojen opetuskäyttöön. Internetiä käyttävät tutkimusten mukaan alle 55-vuotiaista kaikki ja moni useita kertoja päivässä. Olemme siis jatkuvasti elämässämme verkossa, joten on perusteltua, että koulussa harjoitellaan verkkoaineistojen kuluttamista. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan monilukutaitoa, joka on yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Internetin aikakaudella lukutaidon käsite on laajentunut. Tekstin lisäksi nyt on tärkeää osata tulkita myös muuta mediaa kuten videota ja ääntä. Mielestäni kriittinen lukutaito on yksi nykypäivän ja varmasti myös tulevaisuuden tärkeimpiä taitoja. Entistä enemmän jokainen aineenopettaja on nyt myös lukutaidon opettaja.

Minkkinen esitteli, että hänen tutkimuksensa mukaan verkkoaineistot ovat hyödyllisiä opetuksessa siksi, että ne mahdollistavat luokkahuoneen avaamiseen ympäröivään maailmaan ja tätä kautta itse opetus monipuolistuu. Verkkoaineistot voivat parhaimmassa tapauksessa olla havainnollisia, visuaalisia ja interaktiivisia. Käytettävä materiaali voi vanhentuneen oppikirjan sijaan olla ajankohtaista ja autenttista. Tästä Minkkinen kertoi esimerkin, että kielten oppitunnilla voidaan käyttää tekstinä jotain samanikäisen nuoren kirjoittamaa tekstiä. Verkkoaineistojen avulla oppilaiden tarpeet voidaan huomioida, kun kukin oppilas voi valita itseään kiinnostavia lähteitä opiskeluun. Tämä voi olla todella motivoivaa oppilaalle kirjan tekstien lukemisen sijaan. Verkkoaineistot mahdollistavat monimuotoisuudessaan siis aiempaa yksilöllisemmän opetuksen – sekä käytettävän aiheen ja siihen syventymisen että myös opiskelutahdin osalta.

Verkkoaineistojen opetuskäytön haasteiksi Minkkinen listasi ensiksi teknologian sekä ajan. Koulut kamppailevat verkon tai laitteiden toimivuuden kanssa ja lisäksi verkkoaineistojen läpi kahlaaminen voi viedä todella paljon aikaa, koska materiaalia on todella paljon. Toisaalta materiaalin laatu vaihtelee ja lisäksi esimerkiksi kielten opetuksessa autenttinen materiaali on usein oppilaalle liian haastavaa. Olen huomannut, että opettamissani aineissa fysiikassa ja kemiassa tiedeartikkelit ovat usein oppilaalle haastavia toisin kuin oppikirjat, jotka huomioivat oppilaan lähtötiedot. Onneksi sosiaalisen median kautta kollegat ympäri Suomen vihjaavat aktiivisesti hyväksi havaituista verkkoaineistoista. Myös Minkkinen totesi, että verkostoituminen verkossa voi madaltaa kynnystä verkkoaineistojen opetuskäyttöön. Lisäksi verkkoaineistojen opetuskäytön jalkauttaminen tulee varmasti vaatimaan täydennyskoulutusta opettajille.

Minkkinen kertoi, että sekä opettajien ja oppilaiden taidot ja motivaatio vaihtelevat paljon. Moni kokee oppikirjan turvallisena opiskelun välineenä eikä innostu verkkoaineistojen käytöstä. Tämän olen huomannut myös omassa opetuksessa. Sama pätee havaintojeni mukaan ylipäätään digiteknologian opetuskäyttöön. Minkkinen huomautti, että verkkoaineistojen opetuskäyttö asettaa myös opettajan erilaiseen asemaan kuin ennen. Aiemmin kaikkitietävä opettaja joutuu tilanteisiin, jossa oppilaan käyttämä aineisto ei olekaan tuttu ja siten opettaja asettautuu oppilaan kanssaoppijaksi. Tämä voi olla monelle opettajalle haaste.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s