ITK:ssa opiskelu suurennuslasin alla ja excelissä

Vuoden poissaolon jälkeen oli taas kiva olla ITK:ssa. Ilmeisesti tämän vuoden teema on oppimisanalytiikka, josta kuultiin heti alussa innostavia puheenvuoroja maustettuina mainioilla esimerkeillä Paulo Bliksteinin esityksessä ja sitten uudelleen pitkin päivää.

Opettajana kiinnitti huomiota muutamien puhujien tapa korostaa sitä, että opiskelusta kerätystä datasta voi olla hyötyä myös opettajalle. Itse ajattelin ensimmäisenä, että datasta on hyötyä nimenomaan opettajalle. Tämä varmasti siirtyy sitten opiskelijankin eduksi. Tähän asti data, johon ope pääsee käsiksi, on ollut hyvin vähäistä. Omien pistareiden ja tuntifiilisten kääntäminen järjestelmälliseksi opiskelun analyysiksi on työlästä. Opiskelun siirtäminen sähköisiin oppimisympäristöihin tuottaisi paljon lisää tiedonpalasia ja tuntiharjoittelun saisi helposti muutettua numeroiksi ja otettua tehokkaasti osaksi formatiivista arviointia.

ViLLEn esittely toi hyvin esiin opiskelijan työskentelyn analysoinnin hyviä puolia samalla, kun melko innokkaasti korostettiin järjestelmän hyviä tuloksia. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa on mahdollista erottaa opiskelijat, jotka ovat jäämässä jälkeen. Tapausesimerkissä kun neljännes kurssista oli käyty, valtaosa keskeytyksistä ja hylätyistä oli jo näkyvissä. Varmasti joka opettajasta olisi kiva, jos nelosia ja keskeyksiä saisi edes vähennettyä.

Tässäkin esityksessä tuli tosin esiin, että varhainen puuttuminen vaatii resursseja. Eikä datan kerääminen ole helppoa, jos tiedon keruu ei ole keskeinen (vaikka tietysti toivottavasti luonnollinen ja huomaamaton) osa opiskelua. Olisi myös hauska nähdä, onko interventioilla ollut vaikutusta. Onko neljänneksen kohdalla puuttuminen jo liian myöhäistä, jos tippuminen/motivaation lopahdus tai mielenmuutos on jo tapahtunut?

Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan arviointia entisestään. Itsearviointi on tärkeää ja tällainen data on tietysti opettajan apuna myös opetuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. Pekka Peuran ja Lauri Hellstenin kokemukset Polku-palvelun hyödyntämisestä ja itsearvioinnista niissä olivat mielenkiintoisia. Hyvin järjestetty itsearviointi ja hyvät itsearvioinnin taidot ovat tarpeen myös, kun opetusta viedään flipped classroomin tai flipped learningin suuntaan. (Olisi ollut hauska kuulla Ari Myllyviidan kokemuksista myös tästä näkökulmasta, mutta lisää löytynee blogista.) Mutta voiko opettaja käyttää itsearviointidataa opetuksen analysonnissa, jos arvioinnin tekijät ovat hyvin erilaisia arvioijia?

Toinen oppimisanalytiikan hyödyntämistä opettajan työssä hankaloittava tekijä on myös vertailupohjan vähäisyys. Kuinka yksittäinen opettaja voisi tehdä johtopäätöksiä kehittelemästään arviointiasteikosta, johon hän on saanut 26 vastausta? Toisaalta lähes kaikissa kouluissa rinnakkaisluokkia ja rinnakkaiskursseja menee vuodessa sen verran, että yhdistämällä voimia koulussa/aineryhmässä ja tekemällä datan keruusta ja vertailusta vuosittaista, useimmat koulut voisivat yksinäänkin saada nopeasti kokoon järkevän kokoisen aineiston, jonka avulla voidaan esimerkiksi ennustaa opiskelumenestystä, tuen tarvetta tai kuten ViLLEn tapauksessa jopa oppimisvaikeuksia.

Näillä tuntemuksilla on hyvä jatkaa huomiseen. Yhtä innostavaa ja monipuolista päivää odottaessa. 🙂

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: ITK:ssa opiskelu suurennuslasin alla ja excelissä

  1. Oppimisanalytiikka tekee tosiaan taas tuloaan. Siitä on puhuttu useasti, mutta toistaiseksi se ei ole tuonut mitään todella uutta opelle. Nyt uusi vaihe alkamassa ja ehkä nyt saadaan käytännön työhön välineitä. Itse olen mukana ekaa kertaa hankkeessa, jossa käytetään tutkimuksen apuna järjestelmästä saatavaa dataa keskeisnä osana tutkimusta. Odotan innostuneesti, mitä saamme aikaan.

    Tykkää

    • janjan314159 sanoo:

      Opettajana tällainen tutkimustieto voi varmasti toimia ihan vaan motivaattorinakin omalle työlle, kun näkee, että asioilla todella on vaikutusta (tai sitten, että tällä ei ollut ja jotain pitäisi keksiä tilalle).

      Nykytilanteessa monesti erilaiset didaktiset valinnat pitää tehdä fiilispohjalta. Arjen kiireessä vaivannäkö tuntien valmistelussa aina pohdituttaa, kun jonkun muunkin asian kanssa voisi olla kiireinen ja yleensä ehtii nähdä vaivaa enintään yhden asian kanssa kerrallaan.

      Tykkää

  2. Paluuviite: ITK 2017 – paluumatka kotiin – Digikehittyjä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s