Ilmiöpäivät Espoossa

Uusi OPS tuo mukanaan ilmiöpohjaisen oppimisen, jossa opiskelussa lähtökohtana ovat suuret kokonaisuudet eli ilmiöt. Tutustuimme koulussamme ilmiöpohjaiseen oppimiseen järjestettyjen Ilmiöpäivien avulla. Ilmiöpäivät kestivät kolme päivää, maanantaista keskiviikkoon, ja aiheeksi valikoitui nuoruus. Oppilaat saivat itse rajata aiheensa tarkemmin, ainoa vaatimus oli, että sen täytyy liittyä ainakin kahteen eri oppiaineeseen.

Ilmiöpäiviä varten koulussamme perustettiin Ilpo-työryhmä. Kaikki osallistuimme suunnitteluun YT-ajalla, mutta päävastuu oli työryhmällä. Ryhmä teki ilmiöpassin, josta löytyi kaikki tarpeellinen tieto ja johon oppilaat aukaisivat prosessia sen eri vaiheissa. Ennen ilmiöpäivien alkamista oppilaat jaettiin ryhmiin aiheiden mukaan ja opettajat pareittain ottivat kukin yhden ryhmän ohjattavakseen. Ryhmien sisällä oppilaat jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa aihetta lähdettiin tutkimaan.

Maanantai alkoi pienen ihmetyksen vallitessa. Kaikki oli suunniteltu tarkasti, mutta silti aamulla tuntui olevan paljon ihmeteltävää ja pohdittavaa. Pian homma lähti pyörimään täysillä. Yksi ryhmä kuvasi videota liikuntasalissa, toinen teki työtään kirjastossa, jotkut kävivät kuvaamassa pihalla ja loput työskentelivät luokissa. Samalla muiden ryhmien oppilaat kävivät kysymässä neuvoa tai haastattelivat työtänsä varten. Tällainen opiskelutyyli poikkeaa normaalista arjesta ja se vaatii paljon opettajalta. Monelle meistä se oli myös oppimiskokemus. Pienen hallitun kaaoksen hyväksyminen ja siitä iloitseminen on välillä vaikeaa.

Tiistaina projektityöskentely oli jo tuttua ja sen vuoksi kaikki tuntui sujuvankin paljon helpommin. Oli ilo seurata kuinka innostuneesti oppilaat tekivät työtään. Toki joukkoon mahtui myös oppilaita, jotka eivät jaksaneet ilmiönsä tutkimisesta kiinnostua, mutta sekin kuuluu asiaan. Keskiviikkona viimeistelimme töitä ja lopulta ne esitettiin toisille ryhmäläisille. Työt olivat pääosin todella hienoja ja yhdessä oppilaiden kanssa annoimme palautetta esityksille.

Painotimme ilmiöpäivissä nimenomaan prosessia, emme niinkään itse lopputulosta. Harjoittelimme koko ajan ryhmätyötaitoja, itse- ja vertaisarviointia sekä projektin tekemistä. Ilmiöpäivien aikana yhteisöllisyys oli huipussaan. Ei ollut väliä, kuka opettaja ohjasi ryhmää, apua kysyttiin siltä, joka parhaiten pystyi auttamaan. Monet tekivät haastatteluja ja sen vuoksi kiertelivät juttelemassa muiden oppilaiden ja opettajien kanssa.
Vaikka ilmiöpäivät imivät energiaa ja voimia, niin kyllä päällimmäisenä tunteena on tyytyväisyys näihin kolmeen päivään.

-Anni-

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s