Kohti osaamista

Hyppäsin tähän digiosaaja junaan käsittämättä ollenkaan, mitä tämä oikein tarkoittaa. En kuitenkaan ollut tiedottomassa tilassa teknisen kehityksen vaiheista. Vaikka koulutaipaleeni alussa kirjoitettiinkin mustepulloon kastettavalla puuvartisella mustekynällä, niin kehityksen kelkassa olen pyrkinyt pysymään.

Ensimmäinen kosketukseni tosi tekniseen juttuun oli 70- luvun alussa vierailu Tornedals Skolanin tiloihin Haaparannalla kotikaupunkini naapuriin. Siellä ne olivat,videokasetit hyllyssä. Pitkä rivi jotain aivan ihmeellistä tallennettua kuvaa ja videolaitteet kasettien katselua varten.

Varsinainen tietokonekohtaaminen tapahtui Torniossa Lapin kullan tehtaalla, jossa oli suuren jääkaapin kokoisia tietokoneita. Niitä me lukiolaiset katsoimme ihmetellen. Moni varmaan mietti, että mitä niillä oikein tehdään. Ihmettelyä riitti, kun näimme koodatut reikäkortit.

Alkutaipaleeni tietokoneen käytössä perustui yliopiston keskustietokoneeseen. Tilastollinen SPSS – kurssi helpotti tutkielmien tilastollisten laskujen tekemistä. Mathcad oli ohjelma, jonka tarkoituksena oli helpottaa matematiikan opiskelua. No, ei se ainakaan kohdallani helpottanut. Vanha laskin raksutti helpommalla.Ihmeellistä se oli kirjoittaa tutkielmaa ilman pilalle menneitä sivuja tai korjauslakkaa. Ja saada vielä lopuksi työ tulosteena yhteisestä yliopiston tulostimesta.

Ensimmäinen pc hankittiin kotiini joskus 80 – luvun lopussa. Siitä se sitten lähti. Kirjoittaminen, tulostaminen ja vihdoin internet avasi aivan uuden maailman. Koululla, jossa työskentelin järjestettiin kurssi osoitekenttään kirjoittamisesta ja hakusanojen valinnasta ja tarkasta kirjoitusasusta. Kolmea salaperäistä w:tä ei saanut unohtaa.

Nyt, kun muistelee nykyisen kouluni tietotekniikan alkutaivalta, niin voi vaan todeta, että helpoksi on mennyt. Näillä nykyisillä laitteilla voi tehdä niin paljon ja paljon helpommin.

Viime vuosien nopea kehitys pitää näin vanhaakin ihmistä kiireisenä oppimaan uutta. iPad aamulla, päivällä ja illalla, kotona ja koulussa. Jos kaiken tai vaikkapa puoletkaan kaikesta tärkeästä opittavasta ehtisi oppia ja omaksua, niin ei laitetta ehtisi kädestään laskea pois. Tiedon tulva on valtava, verkostot pukkaavat ideaa toisensa perään. Lue, kokeile, osallistu, keskustele, kirjaudu ja käytä opetuksessa ja opetuksen tukena. Aikuiset lapset jo ehdottelivat ruutuaikaa. Minua vaan kiinnostaa oppia aina uutta.

Kaiken muun ohella koulutus on ollut monelta osin hyödyllinen. On vaan ehdittävä suunnitella ja toteuttaa opetusta, hoitaa kuntoa ja kotia ja ennenkaikkea tärkeimpänä olla mummo 5-vuotiaalle digiosaajalle.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kohti osaamista

  1. katridigi sanoo:

    Tuota ruutuaikaa on minullekin ehdotettu. Onko se sitten hyvä asia, että koko ajan roikumme koneilla 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s