Digikerhot opettajan osaamisen kehittämisessä

Uusia laitteita, appseja, animointia, editointia, näppäimistötaitoja, uusia sosiaalisen median kanavia, koodaamista, sähköisiä työskentely- ja oppimisympäristöjä.
Tutustumisen arvoisten asioiden lista tuntuu pitkältä vuorokauden tunteihin nähden, varsinkin jos digiaikaan on hypännyt vähänkään jälkijunassa. Vielä haastavammalta tuntuu löytää järkevimmät tavat uusimman teknologian hyödyntämiseen.
Viisasta on lonkeroitua sekä oman koulun sisällä että sosiaalisen median verkostoihin. Kollegoilta voi napata hyviä ja toimivia ideoita tieto- ja viestintäteknologian käyttämiseen opetustyössä. Parhaimmillaan onnistuu hyppäämään puuhastelusta suoraan pitkäjänteiseen työskentelyyn!
Itse en ole ollut niin onnekas, että TVT olisi sulavaliikkeisesti laskeutunut osaksi opetuskäytänteitäni. Omaa työskentelyäni olen toki helpottanut monilla teknologisilla ratkaisuilla, mutta oppilaiden kanssa niiden käyttöönottaminen on ollut aikamoista räpellystä. Monesti olen syyllistynyt teettämään asioita teknologia edellä pedagogisten tavoitteiden jäädessä hämärän peittoon.
Yrittämisen ja erehdysten kautta on sitten löytynyt toimivia tapoja, joita nyt pystyn opetuksessa soveltamaan. Nykyään onneksi tietoa ja vinkkejä löytyy esimerkiksi Facebookin ryhmistä jokaiselle apua ja vinkkejä hakevalle.
Sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta hypähtää kuitenkin edelleen viikottain (jopa päivittäin!) sovelluksia, vimpaimia ja ideoita, joita houkuttaisi omaan opetukseen napata. Milloin näitä kaikkia kerkeäisi kokeilemaan?
Minulle yksi toimiva ratkaisu on ollut digikerhon vetäminen alakoulussamme. Kerhossa on voitu edetä vapaasti teknologia edellä. Lisäksi digikerho ”Diggarit” on ollut yllättävän suosittu, vaikka opettaja ei kaikkia kokeiltavia asioita olekaan hallinnut (ainakaan erityisen hyvin). Oikeastaan asetelma on ollut juuri niin päin, että kerhossa kolmannen ja neljännen luokan oppilaat ovat testailleet opettajan löytämiä animointi- kuvaus- videointi- ja koodaussovelluksia. Oppilaat luontaisesti jakavat löytämänsä ideat ja oivallukset muille ja opettaja saa myös osansa ideoista. Näitä on sitten hyvä jalostaa eteenpäin päivittäiseen opetustyöhön.
Kerhoa vetäessäni olen uskaltanut luopua tehokkaan tavoitteellisesta ajattelutavasta ja antanut oppilaille enemmän vapausasteita. Samalla he ovat oppineet paljon asioita tekemällä ja luottavat digiosaamiseensa enemmän. Vaikka hirmuinen tekemisen meininki on välillä jännittänyt, tuntuu että taitoja on kertynyt sekä oppilaille että opettajalle.
On hienoa, että Espoon kaupunki tarjoaa opettajille mahdollisuuden kerhojen vetämiseen. Kerhoissa tehdään paljon hyvää kasvatus- ja harrastetyötä. Enää pitäisi löytää aikaa kerhojen vetämiseen, niin kaikki olisi mainiosti!
animointia_digikerho

Kerholaiset animointia kokeilemassa

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s