Miten oppia elokuvaa tekemällä elokuvaa?

Lyhytelokuvia tehdään kouluissa helpommin kuin koskaan ennen, mutta minkälaisin tehtävin voisi syventyä elokuvan ominaisuuksiin?  Elokuvan opettamiseen liittyvistä materiaaleista eräs suosikkini on Ismo Kiesiläisen tekemä pieni opas elokuvalle tunnusomaisista piirteistä:

1. Elokuva ei kerro, se näyttää
2. Elokuvaaminen on ajan ja tilan rajaamista
3. Leikkaukset luovat merkityksiä 

Olen yrityksen ja erehdyksen kautta koonnut kymmenisen videotehtävää, joiden on tarkoitus tehdä näkyväksi yllä olevia väittämiä. Melkein aina teemme elokuvat valmiiksi kaksoitunnin aikana ja katsomme työt. Tämä johtuu siitä että vapaampi työskentely saattaa joistakin oppilaista erheellisesti viitata löysään työskentelyyn. Tiukka tahti pitää ruodussa ja kurssiin syntyy imu. Halki-poikki-ja-pinoon asenteen omaksuin elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalan kehittämästä Taikalamppu -menetelmästä.

Kirjoitan tähän Karzin 9lk:n elokuvakurssin heille jotka mahdollisesti pitävät elokuvakursseja ja haluavat miettiä miten eri tavoin tätäkin asiaa lähetytään. Osa kohtaamistani elokuvakasvatusmateriaalien tehtävistä on mielestäni kuivaa kamaa, mutta älköön kukaan erehtykö lukemaan tätäkään listaa pelkästä velvollisuudesta.

Karzin oppilaat ovat ysiluokkaan mennessä jo tehneet kuvataiteessa ja muissakin oppiaineissa videoita, joten kaikilla on joku käsitys editoinnista. Meillä kurssin aloitus on aina ollut helppo ja nopea, sellainen jossa ei tarvitse välttämättä näkyä kenenkään kasvoja. Leffakurssin sujuvuuteen voi vaikuttaa huomattavasti haalimalla luokkaan matkalaukullisen vanhoja rillejä, hattuja ja pienroinaa. Niiden avulla juoni syntyy helpommin ja oppilaat vapautuvat.

Olen sitonut tehtävien alustuksiin elokuvan historiaa pätkinä. Joinain vuosina olemme päässeet katsomaan Dokkinoa tai Espoo Cine -leffoja. Tärkeimpinä tehtävistä elokuvallisen ajattelun kannalta pidän vastakuvakerronnan oppimista, henkilöhahmojen syventämistä Takauma -tehtävässä ja kykyä ymmärtää että peräkkäin leikatut kuvat vaikuttavat toisiinsa ja synnyttävät yhdessä jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

Kun jopa kännyköiden avulla saadaan kuvattua ja leikattua liikkuvaa kuvaa niin voidaan sukeltaa oleelliseen, siihen kuinka elokuvan maailma rakentuu.

Hanna Häkkä, Karakallion koulun kuvisope

———————

Tässä lyhytkurssin tehtävät, tai osa niistä

  1. MYKKIS eli mykkäelokuva Muutaman minuutin mustavalkoinen pätkä siitä että henkilö yrittää usean kerran tehdä jotain, mutta epäonnistuu toistuvasti. Sivurooleissa olevat saattavat hermostua henkilön toilailusta (vrt. Chaplin). Olemme katsoneet Buster Keatonia ja Chaplinin Modern Times -pätkän ja puhuneet siitä että se on tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä viihteellisyydestä huolimatta.  Lisäksi olemme puhuneet elokuvan synnystä ja katsonut Lumieren veljesten pätkät (tosi-tv:n esi-isä: Lapsen aamiainen -pätkä)  Ehdot: lyhyt kesto 2min, mustavalkoisuus, äänenä vaan lisätty musiikki. Opittavana: ryhmässä oleminen, kuvaaminen, siirtäminen, leikkaaminen, efektit: mustavalkoisuus
  1. TRIKKIELOKUVA, se on taikaa Muutaman minuutin elokuva jossa joku esine, asia tai henkilö ilmestyy yhtäkkiä kuvaan taiottuna. Saatan jakaa tähän tehtävään kummallisia esineitä innoitukseksi. Olemme katsoneet miten elokuvafiktio syntyy, eli taikuri Georges Meliesin pätkiä YouTubesta. Ehdot: lyhyt mutta juonellinen, jalustan käyttö pakollista jotta kuvakokojen vaihteleminen viisaasti onnistuu
  1. MAINOS, keksi luokasta poimitulle tuotteelle lupaus mäntysuovalle, liimalle, pattereille, liisterille.  Mitkä mainoksista muistaa, mitkä erottuvat toisista? Ehdot: nopeus leikkaamisessa, musiikin lisääminen, joku pieni juoni tai parodia. Opitaan: mediatodellisuus on rakennettua, luvata voi melkein mitä vaan, ollaan katsottu eri aikojen ja maiden oikeita mainoksia jälkikäteen. Opeteltu tekemään jälkiäänitys ja joskus myös avaintamaan kuvatun eri taustaan.
  1. KULESHOVIN EFEKTI Kuleshov-efekti on ohjaaja Lev Kuleshovin mukaan nimetty elokuvakäsite, joka sisältää kaksi keskeistä elokuvakerronnan periaatetta: 1) Elokuvan yksittäinen kuva ei ole itsenäinen, vaan saa merkityksensä sitä edeltävistä ja seuraavista kuvista. 2) Katsoja ei tarkastele kuvia irrallisina vaan luo niille syy-seuraus -suhteisen jatkumon. Ehdot: Kuvataan pokerinaamaa lähikuvassa tai puolilähikuvassa samalla rajauksella monta minuuttia. Kuvataan mitä tahansa muuta kuva-aineistoa esimerkiksi kirjojen kuvia, kuvia lyhyistä tapahtumista, ympäristön esineitä, heiluvia oksia jne. Naama ja muut kuvat leikataan yhteen siten että naama toistuu aina välissä samana. Lisätään tunnelmaan sopiva musiikki. Opitaan: elokuva syntyy sekä editoidessa että katsojan päässä. Samaa voi harjoitella laittamalla kolme postikorttia peräkkäin ja kysymällä mitä on tapahtunut.
  1. TAKAUMA Kuvakäsikirjoitetaan tarina siitä että henkilö menee ajatuksissaan toiseen paikkaan, aikaan tai tapahtumaan joka on hänelle tapahtunut. Esimerkkinä tunnilla oleminen, kun ajatukset alkavat vaeltaa johonkin toiseen asiaan, kuin se mitä käsitellään. Ehdot: Kahdeksan kuvakoon järjestelmä opeteltu, näistä käytetty ainakin neljää eri kokoa. Opitaan: Elokuvan aikaan voi tehdä erilaisia poimuja ja hyppäyksiä, rakennetta voi rikkoa ja kertojan äänellä pelata. Harjoitellaan henkilöhahmon syventämistä, jotta katsoja voi paremmin samaistua päähenkilöön.
  1. VASTAKUVAHARJOITUS Piirretään ruutu ruudulta jonkun elokuvan tai saippuasarjan keskustelu pausen avulla. Eli piirretään (jokainen piirtää) kuva kuvalta miten keskustelutilanne on elokuvassa leikattu ja rajauksiin, eli kuvakokoihin, kiinnitetään erityistä huomiota. Piirtäminen on hidasta ja vaativaa, mutta koko kohtaus piirretään silti. Lisämausteen saa ottamalla englanninkielisen kohtauksen. Sitten sama kohtaus kuvataan niin tarkkaan kuin se on mahdollista. Ehdot: Vastakuvien kuvaaminen samalla tavalla kuin alkuperäisessä. Opitaan: Vastakuvakerronta on se minkä varaan melkein kaikki materiaali tv:ssäkin rakentuu. Mikä on suojaviiva ja mistä suunnasta on kuvattava, että saadaan uskottava keskusteluyhteys puhuvien päiden välille. Tässä voidaan pohtia viihdettä. Miksi elokuvat ja sarjat ovat niin hyvää viihdettä? Mihin tarpeeseen ne vastaavat? Tätä pohdintaa ryydittävät hyvin Veijo Hietalan ajatukset esim. kirjassa Media ja suuret tunteet.
  1. RUNOJA KAMERALLA / UNI / DADA Kokeellinen elokuva jossa ei tarvitse olla mitään järkeä, mutta tiivis tunnelma. Yksityiskohtien kuvaaminen ja ripottelu tapahtumien sekaan, yksityiskohtien ja eleiden kauneus ja merkityksellisyys. Asiat tapahtuvat toisin kuin arkena yleensä. Erityisiä ehtoja ei ole. Värien ja efektien kanssa voi leikkiä editointivaiheessa. Joskus on leikattu lehdestä otsikoita ja pyöritelty niistä lähes sattumanvaraiset runot, joista on sitten tehty elokuva. Tutkitaan musiikin vaikutusta elokuvan kohtausten tunnelmaan.
  1. GENRET Tehdään lyhyt kauhu-, toiminta-, scifi-, tai romanttinen komedia tai mikä tahansa muu lajityyppielokuva niin uskottavasti kuin se koulun olosuhteissa on mahdollista (eli ei kovin). Käytetään avainnusta yhdistämään valmista netistä haettua videokuvaa näyttelijän taakse, näin saadaan vaihtelua ympäristön lavastukseen.
  1. VEISTETTYÄ AIKAA Venytetään tapatumia tarkoituksella paljon pidemmiksi kuin ne ovat. Kuvataan sama tapahtuma useana ottona eri kuvakulmista ja eri rajauksin. Editoidessa käytetään toistoa. Tehdään tarina jostain hetkestä kun muutama minuutti tuntui tunneilta tai kun kaikki kävikin niin äkkiä, ettei sitä ehtinyt tajuta. Tai vaikka molempia samassa.
  1. DOKUMENTTIELOKUVA Mikä on dokumenttielokuva ja mikä olisi tärkeää tulla dokumentoiduksi juuri nyt? Mitä dokumentaristin täytyy huomioida, jotta dokumenttiprojekti olisi moraalisesti ok? Tämä on ollut aktiivisten kotityönä tekemä aihe esim. omasta harrastuksesta.
  1. OPETUSVIDEO Opetataan videolla mahdollisimman havainnollisesti joku kiinnostava tieto tai taito. Tavoitteena on että videon tutkinut katsoja oppii ja ymmärtää asian kunnolla. Tämän olen usein antanut kotiläksyksi ja tunnilla sitten katsottu ja pohdittu että opittiinko tuosta jotain uutta maailmasta.
  1. SAMAT KAMAT Annetaan sama materiaali kaikille ryhmän jäsenille, mutta samalla arvotaan minkälaiseen lopputulokseen ja tunnelmaan pitäisi päästä materiaalista kokoamalla. Kaikille yhteiseen ryhmänä kuvattuun materiaaliin saa lisätä ylimääräisiä ääniraitoja, efektejä ja musiikkia.
Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s