Paluu ruutuvihkoihin ei onnistunut edes pakon edessä

Jouduin pakon edessä pohtimaan oppimiskäsitystäni tänä syksynä, kun jouduin ainakin täksi lukuvuodeksi luokkani kanssa home-evakkoon tilaan, jossa ei ole käytössä kuin yksi opettajakone erittäin hitaalla yhteydellä ja videotykki. Oppilaani olivat tottuneet tekemään yhdessä monenlaisia projekteja. He ovat taitavia hyödyntämään digiteknologiaa tutkiessaan eri ilmiöitä. Erityisen innostuneita he olivat pelillistämisestä ja he jopa pyysivät tekemään Sivilisaatioseikkailun Pohjoismaista, kun “Maatila-seikkailu” oli ohi. Teknologia on vain osa oppimisprosessia, johon kuuluu oleellisena osana myös käsillä tekeminen ja retket yms. Teknologia mahdollistaa tiedon hakemisen, jakamisen ja kommentoinnin. Oli mahtavaa katsoa, kun oppilaat väittelivät, kyselivät ja antoivat palautetta toistensa esityksistä. Oma roolini oli pikkuhiljaa muuttunut. Huomasin, etten enää juurikaan “opeta” asioita. Kiertelin tunneilla opastamassa tiedon hankinnassa, rohkaisin esittämään asiat yksinkertaisesti, mutta kiinnostavasti tai neuvoin teknisissä ongelmissa.

Tänä syksynä olin siis yhtäkkiä tilanteessa, jossa tekniikka ei enää ollutkaan käytössä. Toisaalta kahvilassa, jossa olimme, ei ollut liitutauluakaan, ainoastaan fläppitaulu. Luokkamme oppimisympäristön tärkeät asiat alkoivat pulpahdella pinnalle. Olimme tottuneet työkentelemään yhdessä, oppilaat halusivat osallistua oppimisen suunnitteluun, sosiaalinen vuorovaikutus livenä oli tärkeää, kuva- ja videomateriaalit olivat tarpeellisia, koska luokassamme on integroituna kielellisen kuntoutuksen erityisryhmä ja ennen kaikkea tuntui pahalta riistää oppilailta omistajuus omaan oppimiseensa.

Tutkivaa opppimista, oppilaan aktiivista toimistaa ja yhteisöllisyyttä voidaan edistää ilman tekniikkaakin. Digiteknologian avulla oppilaat päsevät kuitenkin nopeasti ja helposti autenttisen tiedon lähteille museoihin, “paikan päälle” sateliitikarttojen avulla ja voivat ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Kuvien ja videoiden avulla he voivat esittää ajatuksiaan muille luokassa. Laadukas materiaali näyttä hyvältä. Enää ei tarvitse olla hyvä piirtäjä tai kirjoittaa kaunista käsialaa, jotta onnistuisi. Opettajan täytyy vain luopua liiasta kontrollista ja antaa oppilaille vastuuta ja valtaa tutkia ilmiöitä. Ohjaamisen taidot korostuvat opettajan työssä.

Oppilaat käyttävät vapaa-ajallaan digitaalista teknologiaa tiedonetsintään ja vuorovaikutukseen. Kun oppilaani tutkivat koulussa isompia aihekokonaisuuksia, joutuvat he suunnittelemaan, mistä löytävät tietoa. Enää ei riitäkään hakusanan kirjoittaminen Googleen. Pitää osata jäsentää tietoa ja liittää asioita toisiinsa. Maaatilapelissä oppilaiden piti perustaa oma maatila ja selvittää, miten eläimiä hoidetaan. Heillä oli 10 00 € virtuaalirahaa hankkia eläimet ja ruuat niille. Innostus oli huikeaa. Sinnikkäästi oppilaat etsivät tietoa eri lähteistä, törmäsivät vääriin tietoihin ja ottivat yhteyttä asiantuntijoihin. Tämän avulla pääsimme asian ytimeen: mihin voi luottaa, mikä on oleellista tai miten eri näkökulma vaikuttaa? Näiden taitojen oppimisen koen tärkeämmäksi kuin faktatiedon. Tällaista virtuaalimaatilaa olisi tuskin pystynyt luomaan pelkän ruutuvihon ja mielikuvituksen avulla.

Paljon keskustellaan, passivoiko TVT nuoria liikaa. Osa on ajattelee, että edes koulussa pitäisi saada olla ilman sähköisiä välineitä. Mielestäni koulussa voidaan ohjata niiden järkevään käyttöön. Minun tehtäväni on innostaa oppilaita oppimaan ja opettaa heitä, miten opitaan. Niinpä meillä on nyt luokassa parempi nettiyhteys, muutama tabletti ja oppilaiden omat kännykät. Lisäksi käymme joskus koululla TVT-luokassa, jossa ikkunat ovat konkreettisesti avattu ulkomaailmaan sisäilmaongelmien vuoksi.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Paluu ruutuvihkoihin ei onnistunut edes pakon edessä

  1. risto hämäläinen sanoo:

    Moi!
    Hyvä kirjoitus ja luulenpa, että aika moni muukin joutuu ajattelemaan käsityksiää ja asenteitaan uusiksi. Ei tosiaankaan riitä, eikä ole järkeäkään, että kirjat siirretään sellaisenaan sähköisiksi.
    Tulen kirjoittamaan aiheesta jossain vaiheessa lisää, sillä muutama oheiskoulutus auttoi aloittamaan muuntautumisen digiopeksi;)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s