Webinaarin ja varsinkin kynämetaforan innoittamana

DigiKehittäjäopettaja -koulutuksen osalta olen aktivoitunut nyt vuoden vaihduttua 2015 puolelle. Koulutusjakson alussa joulukuussa tein aikataulullisesti välttämättömimmät tehtävät tietäen, että nyt alkuvuodesta pääsen keskittymään tähän paremmin. WordPress.comiin kirjoittamastani ensimmäisestä tekstistä selviää, että olin perustellusti pois ensimmäisestä webinaarista hoitaessani samalle ajankohdalle osuneita kouluttajan tehtäviä.

Kuuntelin Jari Sjölundin vetämän webinaarin joululoman päätteeksi ja hyvin levänneenä uskonkin saaneeni siitä tuolloin enemmän irti kuin joulukuussa kaiken arjen tohinan keskellä. Näin huomasin AC-tallenteen merkityksen osallistujan kannalta. Ymmärrän nyt, miksi Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston opiskelijoiden ensimmäisiä kurssikysymyksiä muutama vuosi takaperin oli:  ”Laitatko lähiopetuksista tallenteet Moodleen?” Muutamat aktiiviset opettajat olivat alkaneet tehdä lähiopetuksista tallenteita ja opiskelijat alkoivat tavallaan vaatia niitä meiltä muiltakin. Hyvä niin. Ilmoitan nykyisellään jo kurssiohjeissa, että tallenteet tehdään.  Nyt tuntuu siltä, että mikäli kurssiin osuu kaksi lähiopetuskertaa, moni opiskelija osallistuu ensimmäiseen lähiopetukseen, tutustuu siinä samalla opettajaan ja tekee lähiopetuskerran lomassa tarkentavia kysymyksiä Moodlessa olleista kurssiohjeista. Useat kurssin jälkimmäisen kerran lähiopetukset olen parina viime vuonna jutellut itsekseni punaisen nauhoitusmerkin palaessa. Niiden lähiopetuskertojen lopuksi ei ole tarvinnut kysyä opiskelijoilta lupaa tallenteen laittoon Moodleen.

Jari Sjölundin esittelemä Kynämetafora oli yksi webinaarin vaikuttavimpia kohtia. Oma kehittämisvastaavan toimenkuvani sisältää juuri  KÄRKI-etenijän työtä: aktiivisesti etsii, kokeilee, dokumentoi ja jakaa uutta teknologiaa. KIMG_7223un esimiehet kysyivät minua pari vuotta sitten virallisesti tämäntyyppiseen kehittämistehtävään, taisin lupautua ilman suurempia miettimisiä. Olin kyseistä työtä tehnyt muutenkin jo vuosia omassa aineryhmässäni ja hanketehtävissä, joten olisihan tämäntyyppisestä työstä kiva saada erillistä palkkaakin. Työtä haluttiiin tehtävän koulukeskuksessamme koordinoidusti usean tiimiläisen voimin. Sivistystoimenjohtajamme edellyttää tätä nykyä toimitettavan puolivuosittain raporttia, jossa selvitetään tieto- ja viestintätekniikan osalta tilanne, tavoitteet tulevalle työskentelylle ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Juuri on työn alla raportti syksyn -14 osalta ja alkaneen kevätlukukauden suunnitelmat. Tämä jäsentää samalla hyvin tiimimme työtä.

Lukuvuosina 12-13 ja 13-14 tiimissä oli pari VARSI-etenijää; he käyttivät teknologiaa, kun se oli helppoa ja valmiiksi asennettua. He innostuivat vasta sitten kun teknologia osui juuri heidän opettamiensa oppiaineiden aihepiireihin.  He ilmoittivat viime lukuvuoden aikana, että jäisivät mieluusti tämän tiimin työstä pois, koska katsoivat ettei osaamisensa riitä tässä vaiheessa työhön, johon esimiehet olivat heidät alunperin velvoittaneet. Toki osaaminen olisi meidän muiden mielestä riittänyt – kyllä työ tekijäänsä opettaa. Vapaaehtoisuudesta lähtevä tiimin jäsenyys on kuitenkin osoittautunut hedelmällisemmäksi kokonaisuuden kannalta.

Lukuvuoden 14-15 alussa eri teematiimejä kootessa kyselin esimiesten kanssa muutamilta TERÄVILTÄ kiinnostaisiko työ TVT-tiimissä. Mielestäni nämä kollegat olivat varsinkin edellisen lukuvuoden aikana osoittaneet kiinnostusta parin KÄRKI-etenijän työhön eli käytännössä huomanneet aherruksemme, omaksuneet hyväksi koettuja piirteitä ja siirtäneet eteenpäin oppilailleen. Lukuvuoden aloitin viiden tiimiläisen voimin – kaikki uusia ja nopeasti KÄRKI-etenijöiksi kouliutuvia. Tahti on ollut aikamoinen. Konkretiaa löytyy perusopetuksen blogistamme Ubiikisti Juhani Vuorisen koulussa. Useita luonnoksia julkaistaan viikon sisällä ja Ubiikki-hankkeen ykkösvaihe onkin loppuraporttivaiheessa. Kakkosvaihetta käynnistellään. Lukion puolella aloittelemme juuri uutta oppimisympäristöhanketta Mediahuoneessa ja maastossa.

PIDIKKEITÄ tunnistan noin viiden vuoden takaa, mutta ei heitä enää ole. Yksi vaikuttava tekijä voi olla, että samoissa tiloissa toimii myös lukio ja yläkoulun opettajat ymmärtävät mm. yo-kirjoitusten sähköistämisvalmisteluiden tuoman muutoksen  koulutyöhön. Harjoittelu on pitänyt jo aloittaa sitäkin varten. Kaikissa opettajainkokouksissa tvt-tiimiläisille on varattu puheenvuoro, jossa tuodaan esille ajankohtaisuuksia. Kokouksissa ja TVT-vesokoulutuksissa jokainen opettaja näkee kuitenkin vähän vaivaa asian eteen ja on ottanut teknologiaa käyttöön sen mukaan kuin oma innostus ja taidot kulloinkin riittävät teknologian käyttöönottoon. Kynämetaforan mukaan PIDIKE on paikalla aihetta käsittelevissä kokouksissa ja seminaareissa, mutta ei näe sen eteen vaivaa eikä ota teknologiaa käyttöön.

En täysin tunnista PURISTUSHOLKKEJAKAAN eli sellaisia jotka takertuvat tiukasti siihen, miten opetus on hoidettu ennen, eivätkä koe teknologialla olevan paikkaa luokkahuoneessaan. Ei työnantaja ole antanut vaihtoehtoja, ottavatko opettajat vai eivätkö ota käyttöönsä Wilman, Google Appseista ainakin muutaman perussovelluksen GAFE:n käyttönoton myötä yms.

Kynämetaforan mukaan joissakin kynissähän on se PYYHINKIN.  Onko tähän verrattavia työyhteisön jäseniä vielä jossain? Niitä, jotka pyrkivät järjestelmällisesti poistamaan kärjen tekemän työn uuden teknologian puolesta.

Tulevan viikon alussa kokoan tiimiläiset seuraavan kerran palaveriin. Käymme läpi esimiehille ja sivistystoimenjohtajalle menevän raportin ja hoidamme työnjakoa tälle kevätlukukaudelle. Yläkoulun osalta aiemmat TERÄVÄT vastaavat jatkossa KÄRKI-etenemisestä yläkoulun puolella ja minä lukion päävirkaisena siirryn kahden muun lukion opettajan kanssa mm. yo-sähköistämisiin, hanketehtävissä geomedian ja wikioppimisen pariin. Kynämetaforan läpikäynti edesauttoi näiden liikkujen suunnittelussa. Yhteisiä koko koulukeskusta koskevia isompia TVT-tiimikokoontumisia tulemme pitämään kevään aikana maksimissaan kaksi. Nähtäväksi jää, riittääkö se.

Vielä pari ajatusta lopuksi. Jari Sjölundin mainitsemasta oppimateriaalin pinnallisesta käytöstä ja siirtymisestä seuraavaan vaiheeseen (oppilaat itse materiaalin tuottajiksi) voisin kirjoitella pitkät pätkät, mutta jätän aiheen koulutuskokonaisuuden omassa digiportfoliossani läpi käytäväksi. Olen samaa mieltä Jarin kanssa siitä, että siirtyminen aidosti mobiilipedagogiikkaan vie sen kuutisen vuotta. Viisi vuotta se itselläni otti.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s